Disquitosin juniorijoukkueen sisäsarjan toinen turnausmatka suuntautui Vaajakoskelle, jossa tiedossa oli seitsemän puolen tunnin peliä D-sarjassa. Joukkueesta muodostui hiukan yllättäen melko kokenut kokonaisuus, sillä ulkomaanvahvistukset Dylan ja Thilo joutuivat jättäytymään matkasta pois koulukiireiden vuoksi. Lisäksi Lauri jäi pois flunssan takia, joten jo ykkösjoukkueeseen lainaan luvattu Matti jouduttiin kutsumaan apuun täydentämään junioreiden yläkenttää. Matin lisäksi mukana olivat siis Ari, Joska, Juha, Tapio, Tuomas ja Vesa.
Disquitos Jr – LUC 8-10
Ensimmäinen peli oli lahtelaista LUCia vastaan, jolle olimme edellisellä kerralla hävinneet tuhdisti 6-13. Tavoitteena oli parantaa peliä heitä vastaan ja saada kunnon alku turnaukselle. LUC oli ehkä jopa hieman vahvistunut edellisestä turnauksesta, mutta pääsimme silti hyvin pelin alussa vauhtiin mukaan. 2-2 tilanteessa LUC kuitenkin innostui neljän pisteen putkeen, jonka turvin ensimmäinen puoliaika meni heille 4-7. Toisella puoliajalla saimme vielä hiukan kirittyä eroa kiinni, mutta LUCin tähtien rutiini riitti puristamaan tarvittavat maalit. Taistelu oli kuitenkin kovaa ja pelistä jäi erittäin positiivinen tuntuma.
Lohi 1.1 – Disquitos Jr 9-6
Seuraavana vastassa oli LoHi 1.1. Peli oli tiukkaa vääntöä alusta loppuun, tosin hyökkäyksen osalta molemmilla joukkueilla esitykset hiukan ailahtelivat. LoHi otti LUCin tavoin ensimmäisen puoliajan loppuun neljän pisteen putken, jonka turvin puoliaikaa vietettiin 7-3 numeroissa. Toinen puoliaika taas alkoi junioreiden kolmen pisteen putkella. Peliaika loppui 7-6 tilanteessa, mutta LoHi:n kokeneet pelurit saivat väännettyä tarvittavat kaksi maalia putkeen.
Sipoo United – Disquitos Jr. 13-8
Sipoo United arvioitiin ennakkoon vähintään yhtä pahaksi vastukseksi kuin lauantain aiemmat kaksi vastustajaa. Sipoo oli liikkeellä viidellä pelaajalla, joista yksi loukkaantui Sipoon edellisessä pelissä. Mutta hyvällä tiimillä on varasuunnitelma kaikkeen: Heidän kuudes pelaajansa saapasteli paikalle armeijan maastokuvioissa pari minuuttia loukkaantumisen jälkeen. Joillakin on vain hyvän ajoituksen lahja. Eli siis tasaisen vahva viisikko oli vastassa yhdestä loukkaantumisesta huolimatta.
Peli lähti erinomaisesti kolmen maalin putkella käyntiin Sipoon kiinniottajien pudotellessa kiekkoja. Mutta samoin kuin aiemmissa peleissä, 1-4 tilanteessa Sipoo sai 4 maalin putken aikaan jolla pääsi peliin mukaan ja vei ensimmäisen puoliajan 7-5. Toisella puoliajalla Sipoo jättikin kiekontiputukset minimiin ja kruisaili voittoon. Pelistä jäi kuitenkin hyvä mieli, vaikka emme selvästikään pysty reagoimaan tarpeeksi nopeasti vastustajan puolustuksessa tekemiin muutoksiin. Mutta jokainen peli opettaa.
Disquitos Jr – T.U.F.F 13-2
Lauantain viimeinen peli oli nuorta T.U.F.F:ia vastaan, jonka mukaan oli intoutunut joukkueen mentori Paul Brown. Vastassa oli siis Suomen Ultimatepiirien legenda. Ennen ottelua päätimme, että lähdemme otteluun kuin mihin tahansa muuhun otteluun, mutta kun peli on hallussamme vaihdamme peliroolejamme. Ensimmäisen puoliajan loppupuolella siirsimmekin pelinrakentajat yläkentälle ja yläkentän pelaajat kiekolliseen vastuuseen. T.U.F.F:n peli oli huomattavasti organisoitunut edelliseen peliin nähden, mutta koko-, nopeus- ja kokemuserokin näkyy pelin lopputuloksessa. Hauska peli kuitenkin ja on kiva nähdä kokonaisen nuoren joukkueen opettelevan yhdessä pelin saloja.
Disquitos Jr – JSW2 13-2
Sunnuntai-aamun ensimmäinen peli oli Jyväskylän kakkosjoukkuetta vastaan. Joukkue oli vahvasti naispainotteinen, joten kerrankin olimme fyysisempiä kuin vastustajamme. Pelin teemoiksi olimme asettaneet paikka- ja träppipuolustamisen ja hyökkäyksessä pitkien heittojen uhkan ylläpitämisen. Alku oli totutun tahmeaa hiukan myöhäisen peliareenalle saapumisen johdosta. Alun jälkeen saimme puolustuksessa kuitenkin ahdistettua JSW2:n hankalaan asemaan, mistä pääsimme iskemään helppoja maaleja, kirjoittajan henkilökohtaisena kruununa uran ensimmäinen Callahan-maali. Loppupeli rullasi ongelmitta ja tuloksena selkeä 13-2 voitto.
Disquitos Jr. – Salko 3-12
Seuraavaksi vastaan asettui Salko Kuopiosta. Joukkue on erittäin liikkuva ja aktiivinen niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin, joten tiesimme odottaa vaikeaa peliä. Odotimme kuitenkin parempaa kuin mihin pystyimme. Peli oli turnauksen ehdottomasti heikoin, jossa meillä ei oikeastaan ollut missään vaiheessa kunnon saumaa. Salko pelasi meitä vastaan pääasiassa paikkapuolustusta, jonka maalipaikkaa emme onnistuneet murtamaan. Tässä on todellakin harjoittelemisen paikkaa jos jossain.
Leki2 – Disquitos Jr 12-9
Viimeisenä pelinä oli Lempäälän kakkosjoukkue Leki2. Joukkue täynnä nuoria ja taitavia pelaajia, onneksemme vaihtopenkki ei puolestaan ollut täynnä, vaan Leki2 oli matkassa viidellä pelurilla. Viimeisessä pelissä pääsimme takaisin samalle tasolle, jolla olimme pelanneet muita turnauksen hyviä joukkueita vastaan. Peli lähti hyvin liikkeelle ja puoliaikaa vietettiin Leki2:n johtolukemin 7-. Mutta ei peliä ilman vastustajan neljän maalin putkea. Tällä kertaa se hetki tuli heti puoliajan jälkeen. Tässäkin pelissä hyökkäykselle harmaita hiuksia aiheutti maalipaikkaa vastaan hyökkääminen. Leki2 pelasi maalipaikkaa, joka välillä näytti neljän miehen maalipaikalta, mutta välillä 3 miehen maalipaikalta. Sormi suussa on hankala hyökätä, mutta yritys oli kuitenkin hyvä ja kotimatkalle saattoi lähteä ihan tyytyväisin mielin. Etukäteen kovilta joukkueilta jäi voitto ottamatta, mutta paransimme kauttaaltaan peliämme heitä vastaan, joten ehkä jo seuraavalla kerralla…
Lopuksi vielä joukkueen sisäinen pistepörssi, josta voi ihailla joukkueen tasaista pistejakaumaa.
teksti: Joska Hieta, kuvat: Elli Hirvonen (JSW2)