Jyväskylän liitokiekkoilijat järjestivät äitienpäivänä sunnuntaina toista kertaa JKL Summer start turnauksen joka on suunnattu ultimateuraa aloitteleville ja harrastelijatason pelaajille.
Viiden aikoihin aamusta viime vuoden 1 ja 4 sijoja lähti puolustamaan kaksi joukkuetta, joiden lopullinen koostumus päätettiin kentän laidalla joitakin minuutteja ennen ensimmäisen pelin alkua.
Disquitosin joukkueessa pelasivat: Jonna, Hanna, Sini, Ville T, Juha, Tapio, Markku ja Tuomas T (välierä matsi).
Disquitos – TT-Lätty 6-10
aamun ekaan peliin TT-Lättyä vastaan lähdettiin Disquitosin perinteitä kunnioittaen täysin unessa ja aamupalaa vielä sulatellessa. Ennenkuin viimeiset ymmärsivät lämmittelyjen jo loppuneen ja pelin alkaneen, TT-Lätty oli karannut 4-0 johtoon. Pikkuhiljaa Disquitos kuitenkin heräsi taistelemaan ja saimmekin raivokkaalla puolustuksella hetkeksi käännettyä pelin päälaelleen ja noustua tasatilanteeseen 4-4. Loppupelin olimme kuitenkin puoli askelta jäljessä ja TT-Lätty vei voiton varmemmalla kiekonkäsittelyllä.
Disquitos – JSW Punainen 11-3
Toiseen peliin kaikki olivat jo heränneet. Kiekon kanssa edettiin rauhassa ja varmasti ja puolustuksessa saatiin katkoja kovalla miespuolustuksella. Kun lisäksi JSW:llä kiekot hieman pomppivat käsissä, oli lopputuloksena selvähkö voitto.
Disquitos – FreezeBees 9-6
Tamperelaisia vastaan kokeiltiin uudestaan ekan pelin taktiikkaa ja päästettiin FreezeBees 3-0 johtoon alussa. Sen jälkeen napsittiin muistaakseni 8 tai 9 pistettä putkeen jonka jälkeen rullailtiin kevyesti voittoon ajan loppuessa kesken. FreezeBees oli kova nippu kokeneita ja uusia pelaajia, joten alkunukahduksen jälkeen pystyttiin pelaamaan hyvällä tasolla, varsinkin puolustuksessa. Alkusarjasta siis kahdella voitolla ja yhdellä tappiolla lopputuloksena lohkon toinen sija. Koska neljän joukkueen lohkon voittaja sai vapaan matkan välieriin, tulisi seuraavaksi vastaamme B-lohkon viimeiseksi sijoittunut joukkue, eli tässä tapauksessa Whisquitos!
Disquitos – Whisquitos 10-6 (puolivälierä)
Ruokatauon ja väliaikashown jälkeen aurinkokin tuli hetkeksi pilvien takaa kurkkimaan kun Oulun joukkueet iskivät vastakkain panoksena paikka mitalipeleissä. Joukkuejako oli onnistunut viime vuotta paremmin ja pelistä muodostui huomattavasti tasaisempi. Molempien joukkueiden kiekollinen peli oli suhteellisen hyvällä tasolla ja hyökkäystä pystyttiin viemään rauhassa kohti vastustajan maalia. Disquitos näytti jo karkaavan voittoon, mutta aina kun Disquitos ja Whisquitos kohtaavat, sata salamaa iskee tulta, vai miten se meni? No joka tapauksessa, taistelun tiimellyksessä, ilmakiekon tavoittelutilanteessa, Tapio ja Tuomas O. kolistelivat sillä seurauksella että Tapion telemark alastulo ei onnistunut vaan nilkka hieman pyörähti ympäri ämpäri. Tämän jälkeen Disquitosin raksakierto meni sekaisin ja Whisquitos alkoi kuroa eroa umpeen puolustuspisteillä. Disquitosin onneksi peliaika kuitenkin loppui kesken. Pienien marginaalien pelistä Disquitos mitalipeleihin ja Whisquitos pelaamaan sijoista 5-7.
Disquitos – Hattu X 2-11 (välierä)
Tapsa istui vaihossa jalka pystyssä. Tuomas tuli taktisesti flunssassa raksahommiin, pyrkien olemaan juoksematta. Pelattiin paikkaa kertomatta kaikille miten pelattiin paikkaa. Eikä kukaan oikeestaan jaksanu oikein juostakkaan. Melkein voitettiin, mutta sitten ihan yhtäkkiä, hävittiinki. Vaan ei hävitty huonolle sillä Hattuun oli kerätty parhaat ylijäämäpalat ja niistä oli kasattu turnauksen paras joukkue.
Välierän jälkeen Tuomaskin jätti leikin kesken jottei flunssasta kehkeytyisi mitään vakavempaa tautia. Pronssiotteluun, johon peliaika nousi 45 minuuttiin ja pistekatto 15 pisteeseen, lähdettiinkin siis 3 naisen ja 3 miehen voimin.
Disquitos – JSW Valkoinen 9-14 (pronssiottelu)
Pronssista meidän kanssa tuli kisaamaan Jyväskylän toinen joukkue JSW Valkoinen. Huonon välierän jälkeen koottiin porukat kasaan ja koitettiin vielä tsempata joukolla viimeisiä voimanrippeitä pronssipeliin. Taktisesti jätettiin lämmittelytkin väliin ja varmasti näiden temppujen ansiosta saatiinkin otteluun unelma-alku ja karattiin 3-0 johtoon. Jotenkin kuitenkin JSW pääsi kipuamaan rinnalle ja vielä ohi ennen puoliaikaa, vaikka meidän ei tarvinnut juuri vaihdossa seisoskella ja naisetkin saivat pelata JSW:n miehiä vastaan ihan niin paljon kuin halusivat. Puoliajan 2 maalin ero (6-8) pääsi toisella puoliskolla hieman kasvamaan kun väsymyksen ansiosta kiekollinen peli hivenen kärsi ja puolustuksesta ei enää löytynyt puristusta JSW:n juoksuvoimaa vastaan. Saatiin kuitenkin pelata koko 45 minuuttia päästämättä JSW:tä pistekattoon (ja tehtiinpä vielä pelin viimeinen maali, henkinen voitto siis!)
Lopussa, kun pelaajat eivät enää jaksa, kiitos seisoo.
Disquitosin osalta JKL Summer start oli varsin onnistunut ja hyvä turnaus vaikka mitalit tällä kertaa jäivätkin saamatta. Koitettiin vaihteen vuoksi pitää hyvää fiilistä yllä ja kannustettiin toisia. Ylävitoset heilu ja harvat epäonnistumiset unohtui nopeasti. Erityinen hatunnosto täytyy tehdä naistriollemme jotka joutuivat/pääsivät koko turnauksen ajan pelaamaan miehiä vastaan (muilla joukkueilla oli yleensä 1 nainen kentällä kerrallaan), sekä Ville T:lle joka dominoi ilmatilaa sekä hyökkäyspään että oman pään maalialueella.